Lohikäärmeen lääketieteen porteilla

Petra Vallisaari opiskelee viidettä vuotta Beijingin perinteisen kiinalaisen lääketieteen akatemiassa. Vaikka kiinalainen lääketiede on viime vuosina herättänyt kiinnostusta länsimaissa ja ollut paljon esillä lehdissä, se ei kuitenkaan ollut syynä Petran alavalintaan. Omakohtainen kokemus perinteisen kiinalaisen lääketieteen tehokkuudesta sai hänet uteliaaksi, ja tällä tutkimusmatkaajan tiellä hän jatkaa yhä.

-Tähän liittyy olennaisesti tarina mun polvesta. Opiskelin ensin suomen kieltä Helsingin yliopistossa, ja samalla urheilin kovasti. Harjoitellessa loukkasin polven aika pahasti, ja sitä leikattiin moneen kertaan. Siinä mä sitten läpikävin kaikkea mahdollista fysioterapiasta vesijumppaan ja vaikka mihin. Polvea ei kuitenkaan saatu kuntoon, vaan siihen jäi sellainen kiputila. Siinä mietiskelin ja pohdiskelin, ja lopulta yksi tuttu fysioterapeutti suosittelu mulle akupunktiota. Hän tunsi akupunktiolääkärin, ja mä sitten aloitin hoidon ja kiinnostuin vähitellen, että miten homma toimii. Olin samalla ehtinyt vaihtaa pääainettakin Itä-Aasian tutkimukseen, ja rupesin opiskelemaan Kiinan kulttuuria ja kieltä. Siinä sitten parin vuoden kuluessa päätös syntyi, että tulin tänne Kiinaan opiskelemaan. Kiinalaisesta lääketieteestä varsinaisesti kiinnostuin.

Opiskelupaikka löytyy sinnikkyydellä

Suomessa ei Petran mukaan voi opiskella perinteistä kiinalaista lääketiedettä muuten kuin etäkurssien kautta, varsinainen tutkinto on hankittava paikan päällä Kiinassa. Petra kävi Kiinassa aluksi akupunktiohoitonsa aikana tutustumassa kiinalaisen lääketieteen sairaaloihin, ja kiinnostus alaan kasvoi.

[img_assist|nid=54676|title=Petra Vallisaari on opiskellut kiinalaista lääketiedettä kolme vuotta.|desc=|link=popup|align=right|width=1480|height=124]Ensimmäisen vuoden Petra opiskeli Tianjinissa, mutta lähellä oleva Beijing ja sen kuuluisan lääketieteen akatemia alkoi tuntumaan houkuttelevammalta vaihtoehdolta. Maineikkaaseen perinteisen lääketieteen kouluun ei kuitenkaan noin vaan marssittu sisään. Petra kertoo, että hakeminen vaati sinnikkyyttä.

- Paljon papereita ja hakemuksia, ja muutaman kerran piti käydä paikan päällä juttelemassa dekaanin ja muiden kanssa. Mutta kyllä se siitä sitten vähitellen... kiinan kielen taito piti olla riittävä, se mitä ulkomaalaisilta vaaditaan.

Opiskelussa ensin valitaan pääaine, joka Petran kohdalla on akupunktio. Pari ensimmäistä vuotta opiskellaan kiinalaisen lääketieteen perusteita ja länsimaista lääketiedettä, ja kolmantena vuonna alkavat erikoisopinnot ja sairaalaharjoittelut. Kiinalaisen lääketieteen opiskelu kestää vähintään viisi vuotta.

- Perustutkinto on viisi vuotta, se on peruspaketti. Jos haluaa erikoistua, niin ensimmäinen jatkotutkinto on kolme vuotta ja vielä sen jälkeen toiset kolme vuotta tohtorin tutkintoon. Eli opinnot kestävät yhteensä hyvinkin 11 vuotta. Mutta kiinalainen lääketiedehän on sellainen ala, että mitä vanhempi on, sitä parempi. Kokemuksen kautta opiskellaan, että harjoittelua joutuu jatkossa tekemään varmasti monta vuotta. Kiinalaiset arvostavat vanhoja lääkäreitä, vanhimmilla lääkäreillä on täällä kovat jonot.

Ainakaan haastatteluhetkellä Beijingin perinteisen lääketieteen akatemiassa ei suorittanut tutkintoa muita suomalaisia kuin Petra. Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää voi tietysti rajoittaa se, että lähes kaikki opetus tapahtuu kiinan kielellä.

Itämaiset metodit, länsimaiset lääkkeet

Mutta mikä sitten on se suuri ero länsimaalaisen ja perinteisen kiinalaisen lääketieteen välillä?

- Yksi aika olennainen ero on, että kiinalaisessa lääketieteessä katsotaan paljon eri elinten toimintoja, ei pelkästään rakennetta. Keskitytään sen toiminnan parantamiseen. Toinen on sitten ihmiskäsitys. Ihmisen katsotaan olevan hyvinkin paljon kokonaisuus, eli kaikki ihmisessä vaikuttaa kaikkeen. Ihminen on myös hyvin tärkeä osa ympäristöään, ja ympäristö vaikuttaa ihmiseen.

Kiinalaisessa lääketieteessä painotetaan itsensä terveenä pitämistä ja hyvää yleiskuntoa. Länsimaissa on uskomus, että taijia harjoitellaan aktiivisesti ja fengshui on joka kodissa kohdallaan. Petra kertoo, että puistoissa tosiaankin näkee aamuisin etenkin vanhempia ihmisiä tekemässä taiji-harjoituksia aikaisin aamuisin. Nuoremmat kiinalaiset eivät tunnu olevan niin kiinnostuneita lajista, mutta lääketieteen koulutusohjelmaan kuuluu edelleenkin taiji ja qigong.

Vaikka kiinalaisen lääketieteen arvostus on kovaa vauhtia nousemassa länsimaissa niin kiinassa puolestaan ihastellaan aspiriinin ja antibioottien ihmeitä. Minkälaisia lääkkeitä kiinalaiset nykyisin käyttävät vaivoihinsa?

-Länsimaisen lääketieteen nousu on aika kova. Ihan siinäkin määrin, että pelottaa katsella, kun esimerkiksi antibiootteja sai välillä apteekeista ilman reseptiä. Eli kun on vähän päänsärkyä tai kolottaa, niin mennään ostamaan antibiootteja. Tietysti tää on nyt se kääntöpuoli, että kun on pitkään ollut käytössä kiinalainen lääketiede ja perinteiset hoitomuodot, niin nyt on taas paljon länsimaalaisia lääkkeitä. Nyt on menossa sellainen kausi, että etsitään varmaankin tasapainoa, ihmiset käyttää molempia lääkkeitä.

Beijingissä on myös laitos, joka tutkii itämaisen ja länsimaisen lääketieteen yhdistämistä. Petran mielestä idea on hyvä, koska molempien lääketieteen haarojen tulisi ymmärtää toisiaan. Molemmissa pyritään ihmisen parantamiseen. Kiinalaisella lääketieteellä on kuitenkin oma lääketieteen alansa, omat diagnosointi- ja hoitomenetelmänsä, mikä pitää ottaa huomioon. Mutta oikealla tavalla yhdistettyinä aloista olisi paljon hyötyä toisilleen, uskoo Petra.

Ensi-apu kiinalaisissa sairaaloissa on Petran mukaan suhteellisen länsimaalaista, vaikka erikoisalan lääkärit käyttävätkin usein perinteisiä metodeja. Mutta kuinka inspiroiva paikka miljoonien ihmisten meluisa ja saasteinen Beijing oikein on, kun pitäisi opiskella kehon ja mielen toimintoja?

- Olen miettinyt tätä monesti. Jos saisin päättää, voisin siirtää yliopiston kaupungin ulkopuolelle. Siellä ilman laatu on paljon parempi ja olisi rauhallisempaa. Tämmöisen alan opiskelu vaatisi rauhallisen ympäristön. Mutta täällä on paljon potilaita ja sairaaloita, ja myös pääkaupunki vetää paljon aika hyviä lääkäreitä ja opettajia, että sikäli tämä on hyvä paikka opiskella.

Akupunktion teoriaa ja ulkolukua

Opetuksesta Petra kertoo, että myöhästymistä ei sallita. Luokkaopetus on melko tavallista verrattuna Suomeen, tosin tunnin alussa oppilaat nousevat seisomaan ja kumartavat opettajalle. Tenttejä on lukukausien päättyessä, kiinalaisen uuden vuoden aikaan ja heinäkuussa. Tenttejä valvotaan tiukkaan, ja ulkolukua suositaan. Asioita ei välttämättä tarvitse ymmärtää, kunhan osaa ne ulkoa. Akateemista pohdiskelua ei tenttivastauksissa arvosteta.

- Elämässäni en ole ikinä näin kovasti opiskellut kuin täällä, ja osasta tenteistä en siltikään pääse ensimmäisellä kerralla läpi, nauraa Petra.

Entä käytännön tentit, esimerkiksi akupunktiossa? Pistelläänkö niissä neuloja?

- Akupunktion teorian tentti oli sellainen. Opiskeltiin kaikki akupunktiopisteet. Tentissä oltiin pareittain, ja molemmat saivat lapun, missä oli tietyt 20 pistettä. Pisteet piti piirtää toiseen ihmiseen kynällä ja selittää sitten opettajalle jälkikäteen tarkkaan se anatominen sijainti ja mitat, missä kohtaa se piste on vaikka olkavartta.

Perinteisen lääketieteen opiskelija käy kevät- ja kesäaikaan itsekin harjoittelemassa taijia läheisessä puistossa. Petra ulkoilee mielellään, vaikka Beijingissä ei erityisen hyviä ulkoilumahdollisuuksia olekaan. Vapaapäivinä Petra käy ystäviensä kanssa kaupungin ulkopuolella kävelemässä vuoren rinteellä.

Petra Vallisaari aikoo palata opintojensa jälkeen Suomeen, toiveenaan tietysti harjoittaa täällä perinteistä kiinalaista lääketiedettä. Vaikka siihen on vielä aikaa monta vuotta, osasi Petra jo nyt valita mitä hän toisi Kiinan kulttuurista mukanaan Suomeen.

- Kiinalainen ruoka on hyvää ja myös aika terveellistä. Hyvin kasvisvoittoista. Se on varmaan yksi asia, mitä kaipaa Suomessa. Ehkä pitää itse ruveta kokkaamaan kiinalaista ruokaa.

Artikkeli on alun perin julkaistu 13.1.2006.