Maankäyttövero nelinkertaistui

Kiinan valtioneuvosto on päättänyt korottaa viljelykäyttöön sopivan maa-alan maankäyttöveron nelinkertaiseksi nykyiseen verrattuna siltä osin, kun maata käytetään muuhun kuin maatalouden tarpeisiin. Myös ulkomaiset sijoittajat, jotka aiemmin ovat nauttineet maankäyttöveron huojennuksista joutuvat jatkossa maksamaan veroa käytössään olevasta maa-alasta. Veronkorotuksilla valtiovalta pyrkii takaamaan viljelymaan säilymisen ja ohjailemaan maankäyttöä tehokkaammin.

Pääministeri Wen Jiabaon vahvistama vero-ohjeistus astui voimaan joulukuun 1.päivänä ja se korvaa aiemman maankäyttövero-ohjeen vuodelta 1987.

Kiinassa viljelykäytössä olevan maa-alan määrä on jo kutistunut 1,825 miljardiin mu'hun, eli noin 122 miljoonaan hehtaariin. Hallitus on määritellyt 120 miljoonaa hehtaaria kriittiseksi rajaksi, jolla kansalaisten elintarviketuotanto pystytään vielä takaamaan. Hallitukselle maankäytön ohjailu on yksi keino säädellä kiinteitä sijoituksia ja estää kaupungistumisen hallitsematonta kasvua.

Kiinan talousuudistuksen alkuvuosina paikallishallinnot olivat yli-innokkaita saamaan ulkomaisten sijoittajien rahaa alueelleen ja tarjosivat yritysten käyttöön maata pilkkahintaan tai jopa ilmaiseksi. Viljelijät eivät useinkaan saaneet teollisuuskäyttöön kaavoitetusta viljelysmaasta kohtuullista korvausta.

Joulukuun alusta lähtien maankäyttövero asettui noin 1 – 5 euroon neliömetriltä niillä alueilla, joissa viljelymaata on alle 1 mu (0,067 hehtaaria) asukasta kohden. Aiemmin vero oli noin 0,2 – 1 euroa neliömetriltä. Vastaavasti veron määräksi tulee noin 0,6 – 3 euroa neliömetriltä niillä alueilla, joissa viljelymaata on keskimäärin 2-3 mu'ta asukasta kohden. Kertyneet verovarat ohjataan verohallinnon mukaan etupäässä maatalouden kehittämiseen ja maanviljelijäväestön tarpeisiin.